Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 24.11.2016

Asekauppaa säätelemällä kohti turvallisempaa maailmaa

Aseellisen väkivallan seurauksena kuolee yli puoli miljoonaa ihmistä vuosittain. Näistä 200 000 on sotilaallisissa konflikteissa menehtyneitä ja vähintään kaksinkertainen määrä muun aseväkivallan uhreja.

Uhrien määrää ja muita kielteisiä seurauksia voidaan vähentää valvomalla kansainvälisiä asesiirtoja ja estämällä laitonta asekauppaa. Tämä on tavoitteena kansainvälisessä asekauppasopimuksessa (Arms Trade Treaty, ATT), joka astui voimaan joulukuussa 2014.

Suomi toimii kansainvälisen asekauppasopimuksen ATT:n puheenjohtajamaana kaudella 2016–2017. Elokuussa puheenjohtajan tehtävään valittu suurlähettiläs Klaus Korhonen tiimeineen on jo täydessä työn touhussa.

"Olemme mielenkiintoisessa ja intensiivisessä vaiheessa. Vajaat kaksi vuotta vanha sopimus on siirtymässä perustamisjärjestelyistä toteutusvaiheeseen", Korhonen kertoo.

Tavoitteena kattavampi sopimus

ATT:n puheenjohtaja Klaus Korhonen. Kuva: Control Arms, Flickr.com, cc licenses-by-2.0
ATT:n puheenjohtaja Klaus Korhonen toteaa, että asekauppasopimuksen yhtenä päätavoitteena on saada lisää maita sopimuksen piiriin. Kuva: Control Arms, Flickr.com, cc licenses-by-2.0

Noin puolet maailman maista on tällä hetkellä mukana asekauppasopimuksessa. Korhosen yhtenä päätavoitteena on saada lisää maita sopimuksen piiriin.

"Asekaupan virrat ovat hyvin globalisoituneet. Ne, joilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa, pyrkivät etsimään heikkoja lenkkejä. Jokainen maa on mahdollinen kauttakulkualue. Toisaalta moni asekaupan suurvaltakaan ei ole vielä täysipainoisesti sopimuksessa mukana. ” Viejämaista tällaisia ovat muun muassa Venäjä ja Kiina, tuojamaista Intia ja Saudi-Arabia. Yhdysvallat on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole saattanut sitä voimaan.

Myös muu sopimuksen piirissä tehtävä työ on täydessä vauhdissa. Nyt kerätään muun muassa merkittävää tietoa kokemuksista eri alueilla ja pyritään oppimaan niistä.

Hyvään alkuun on pääsemässä myös asekauppasopimuksen vapaaehtoisrahasto (Voluntary Trust Fund, VTF), joka jatkossa tukee sopimusta toimeenpanevia projekteja eri maissa.

"Viesti ulkopuolella oleville maille on, että apua on saatavilla. Parempi liittyä sopimukseen heti, vaikka omat järjestelmät eivät vielä olisikaan täysin toimivia."

Sopimus vaatii tarkkaavaisuutta

Kuva: Dante N, Flickr.com, cc licenses-by-nc-nd-2.0
Asekaupan virrat ovat hyvin globalisoituneet. Jokainen maa on mahdollinen kauttakulkualue. Kuva: Dante N, Flickr.com, cc licenses-by-nc-nd-2.0

Asekauppasopimus vaatii sopimusvaltiota luomaan omassa maassaan järjestelmän, joka valvoo rajat ylittäviä tavanomaisten aseiden siirtoja. Aseita vievien maiden on otettava vaikutukset huomioon kauppaa käydessään.

"Viejämaiden on arvioitava kaupan vaikutukset rauhaan ja turvallisuuteen, terrorismin mahdollisuuteen sekä humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Pitää myös katsoa, että aseita ei käytetä sukupuolittuneen väkivallan välineenä. Aseidentuojien on puolestaan informoitava viejämaita ja raportoitava riittävästi."

Juuri raportoinnissa Korhonen näkee asekauppasopimuksen vahvuuden.

"Raportoinnin avulla saadaan tieto eri maiden tilanteesta ja siitä, miten maita voidaan tukea. Samalla se luo vertaispaineita, kun maat haluavat laittaa asiat parempaan kuntoon kuin naapurissa", Korhonen arvioi.

"Meillä on jo nyt paljon enemmän tietoa siitä, mihin aseet kulkeutuvat. Aseiden reitit kertovat paljon myös alueellisten jännitteiden kasautumisesta ja konfliktien todennäköisyydestä."

Pioneerisopimus on näkyvä

Suomi oli yksi kahdeksasta maasta, jotka alun perin ehdottivat asekauppasopimusta kansainväliselle yhteisölle vuonna 2006.

Asekaupan saaminen kansainvälisen yhteisön agendalle on saavutus sinänsä. Sopimus on ensimmäinen oikeudellinen väline, joka puuttuu asekauppaan ja asesiirtoihin kansainvälisellä tasolla. Se on saanut osakseen paljon huomiota myös mediassa.

"Asekaupassa perinteiset kansainvälisen politiikan jakolinjat lakkaavat usein pätemästä. Viejä- ja tuojamaat löytävät usein myös toisensa, lähtökohtien erilaisuudesta huolimatta. Viime kädessä sopimus on kaikkien eduksi ja se myös tunnustetaan."

Suomen ATT:n puheenjohtajamaana esittämä asekauppasopimukseen liittyvä päätöslauselma meni lokakuun lopussa läpi Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) valtavalla äänienemmistöllä. Kukaan ei äänestänyt ehdotusta vastaan.

"Monet maat, jotka eivät ole sopimuksen osapuolia, äänestivät silti sen puolesta. Asia kiinnostaa ja sitä tuetaan YK:ssa."

Hanna Asikainen

Kirjoittaja toimii viestintäharjoittelijana Suomen YK-edustustossa New Yorkissa.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 25.11.2016

Takaisin ylös