Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Puheet, 26.8.2013

Valtiosihteeri Torstilan avauspuheenvuoro suurlähettiläskokouksessa

Valtiosihteeri Pertti Torstilan avauspuheenvuoro vuoden 2013 suurlähettiläskokouksessa Finlandia-talolla Helsingissä 26. elokuuta 2013.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila puhui Suomen vuotuisessa suurlähettiläskokouksessa Helsingissä maanantaina 26. elokuuta. Hän korosti, että laaja ulkomaanedustustojen verkko on Suomen ulkopolitiikan toimintakyvyn kannalta olennaista myös tulevaisuudessa. Torstilan mukaan ulkoministeriö on täysimittaisesti mukana valtion yhteisissä säästötalkoissa samalla, kun ministeriön palveluihin kohdistuu kasvavia odotuksia.

Muutosvarauksin 

Tervetuloa vuoden 2013 suurlähettiläspäiville.

Ulkoasiainministeriö on täysimittaisesti mukana niissä tehostamistoimissa, jotka tähtäävät maamme talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen ja julkisen talouden kestävyysvajeen supistamiseen. Hallituksen budjettiriiheen on valmistunut rakenteellisten uudistusten ohjelma, jossa meillä on osuutemme ja vastuumme. Valtiovarainministeriön tuore talousarvioesitys on alijäämäinen ja valtionvelka kasvaa. Vaikea taloustilanne heijastuu koko hallintoon. Helpotusta ei ole lähiaikoina nähtävissä ja säästöt sekä rakenteelliset uudistukset ovat väistämättömiä.

Kaksi viikkoa sitten annetussa suunnitteluohjeessa on vuosille 2014 - 2018 vahvistettu määräraha- ja henkilöstökehyksemme, joihin tehtävät ja tavoitteet tulee sopeuttaa. Suunnittelun lähtökohtana on ministeriössä 5 prosentin ja edustustoissa 3,5 prosentin säästöt verrattuna kuluvan vuoden jakopäätökseen. Säästöjä haetaan edellisten vuosien tavoin myös matkustamisesta ja kiinteistö- ja tietohallinnosta sekä muista infrastruktuuriin liittyvistä menoista.

Edustustoverkkomme on jo pitkään ollut sekä rakenteellisten säästöjen että toimintamallien uudistamisen kohteena. Vuosina 2011 - 2012 suljimme kahdeksan edustustoa (suurlähetystöt Manilassa, Islamabadissa ja Caracasissa, pääkonsulaatit Kantonissa ja Göteborgissa, konsulaatit Sydneyssa ja Las Palmasissa sekä toimipiste Kapkaupungissa). Vuoden 2013 aikana suljetaan pääkonsulaatti Hampurissa ja suurlähetystö Managuassa. Wienissä sijaitseva Etyj-edustusto yhdistetään Wienin suurlähetystöön. Pariisin suurlähetystön ja OECD-lähetystön kansliatilat yhdistetään ensi vuonna. Bogotassa, Kolumbiassa avataan pieni yhden henkilön toimisto EUH:n tiloihin ja Yangoonin, Myanmarin osalta keskustellaan samankaltaisesta ratkaisusta. Syyrian tilanteen vuoksi avasimme tilapäisen toimipisteen Beirutissa kun työtä Damaskoksessa ei enää voitu jatkaa. Selvitämme parhaillaan myös lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia edellytyksiä edustustorakenteelle, jossa palveluvalikoima voitaisiin paremmin kohdentaa paikallisiin tarpeisiin ja siirtää osa palveluista hoidettavaksi muualle. Tarkastelemme sitäkin voitaisiinko kansalaispalvelujen ja erilaisten hallinnollisten tehtävien kokonaisuuksia hoitaa keskitetysti alueella tai Helsingistä käsin tai mahdollisesti jättää kokonaan palvelutarjonnasta pois.

Suomen taloutta vaivaavat ongelmat lisäävät kansainvälisen toimintamme tavoitteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä jo pitkään vallinnutta epäsuhtaa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä 26.4.2013 eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sanoi ulkoministeriön diplomatian olevan keskeinen väline Suomen ulkopolitiikan hoitamisessa ja edellytti ulkoministeriön voimavaroja mitoitettavaksi niin, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet voidaan hoitaa. Joulukuun budjettikeskustelussa kansanedustajat puoluekannasta riippumatta painottivat Suomen kansainvälisen läsnäolon merkitystä ulkomailla ja pitivät virheenä sitä, että säästöpaineissa ulkomaanedustustoja suljetaan.

Helpotusta ahdinkoon toi kevään kehyspäätöksessä hyväksytty neljän miljoonan euron sisäinen siirto jäsenmaksuista toimintamenoihin edustustoverkon kattavuuden turvaamiseksi. Säästölinja jatkuu, mutta uusia lakkautuspäätöksiä ei juuri nyt tarvitse tehdä. Iloisiin uutisiin voin liittää myös ne havainnot, joita tein kaksi viikkoa sitten matkallani Pietariin ja Petroskoihin. Neljä toimipistettämme Venäjällä ansaitsevat erityismaininnan. Viisumitulot tuovat meille tuntuvan tulolisän mutta tällä työllä on laajempi vaikutus edettäessä kohti viisumivapautta. Vuoden 2012 rajaylitysluvut 12 miljoonaa ja myönnettyjen viisumien määrä 1,4 miljoonaa kertovat siitä kuinka mittavaa pioneerityötä teemme kasvattaessamme kansalaistason yhteyksiä ja molemminpuolista tuntemista Venäjän suuntaan. Venäläiset käyttivät Suomessa viime vuonna yhteensä noin 1,2 miljardia euroa ja kasvu jatkuu. Kaakkois- ja Itä-Suomen vaikeuksissa olleet alueet ovat saaneet uutta ilmettä. Laadukas viisumipalvelu on oiva tapa viestittää naapurille hyviä asioita Suomesta. Pietarin, Moskovan, Petroskoin, Murmanskin ja Kouvolan palveluiden korkeasta tasosta on pidettävä kiinni. Kiitos kauttanne, edustustojen päälliköt hyvälle henkilöstöllenne.

Säästötalkoissa olemme käyneet läpi kaikki tunnetut kansainvälisen diplomatian mallit ja päätyneet samaan tulokseen: mikään ei korvaa omaa läsnäoloa vaikka läsnäolon muodon ei välttämättä kaikkialla tarvitse ole sama. Sivuakkreditoinnit ja kiertävät lähettiläät ovat tunnettuja vaihtoehtoja, mutta vain korvikkeita pysyvälle paikan päällä toimimiselle. Kattava ja harkittu paikallinen edustautuminen maailmalla luo pohjan suhteille, diplomaattiselle yhteydenpidolle ja etujen ajamiselle. Yhteisedustustot ovat paljon puhuttu muoto. Pohjoismaat ovat tehneet ylivoimaisesti eniten tällä alueella. Edustustoja, jotka edustaisivat pohjoismaita kokonaisuutena emme kuitenkaan voi perustaa. Yhteisedustustossa jokainen maa toimii omalla nimellään, oman lippunsa ja omien ohjeittensa alla.

EU:ssa ymmärretään, että rajoittuminen toimimaan yksittäisinä jäsenmaina tai pienempinä maaryhminä jättää kansainvälisen vaikuttavuuden EU-tasoista toimintaa heikommaksi. Ulkosuhdehallintoa (EUH) käsittelevä väliraportti kertoo siitä, että EUH omaa mahdollisuuksia vaikka ei vielä olekaan lunastanut kaikkia odotuksia. Odotukset ovat osaksi olleet liian korkeita sillä EUH ei voi vastata kansallisten ulkohallintojen keskeisistä tehtävistä. Kuten mainitsemani Bogotan ja Yangoonin esimerkit osoittavat olemme valmiit hyödyntämään ulkosuhdehallinnon tarjoamaa lisäarvoa aina kun se on kohdallaan.

Presidentti Niinistön Kultaranta-seminaarissa kesäkuussa ulkopolitiikan tuntijoiden kesken vallitsi yksi näkemys yli muiden odotuksissa ulkoministeriön suuntaan. Ulkoministeriö asiantuntijaorganisaationa ja meiltä tuleva tarkka ympäristöanalyysi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on kaikille ykkösasia. Diplomaatit ovat hallitustensa ulkopolitiikan suvereeneja edustajia. Konfliktit EU:n lähialueilla sekä maailmanpolitiikan ja -talouden rakenteellinen siirtymä vaikuttavat maanosaamme ja meihin. Euroalueen kriisi lisää edustustoverkon merkitystä Euroopassa ja päättäjiemme tilannekuva rakentuu paljolti edustustoista tulevalle raportoinnille.

Raportointinne, hyvät kollegat, Euroopan kriisin keskellä on saanut ansaitsemansa korkean arvosanan ja kiitokset. Maamme johto luottaa meihin ja ulkopoliittiseen veto-otteeseemme. Elinkeinoelämä puolellaan kohdistaa odotuksia Team Finlandiin, jossa ulkoministeriön osa on keskeinen. Jemenin sieppausdraaman ja lukuisten muiden vaikeiden konsulitapausten mallikas hoito kertoo osaamisestamme kansalaisten etujen puolustajana. Ulkoministeriö ei kuitenkaan muutu viisumi- ja konsuliasioiden ministeriöksi, vaikka konsulitehtävien määrä kasvaa. Kaupallis-taloudelliset kysymykset ovat usean toimijan yhteistyöaluetta vaikka taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman toteuttaminen onkin edustustojemme keskeinen tehtävä. Moniulotteisen työmaan äärellä meidän on muistettava, että ulkopolitiikka ei ole hyllytavaraa ja politiikan hoito on yhä tärkeä syy suurlähetystöjen olemassaoloon. Turvallisuuspolitiikan osaaminen ei ole muiden tehtävien paineissakaan ulkoministeriössä kortilla.

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö on ollut tuottamassa raporttia, jossa pohditaan diplomatian tulevaisuutta ja tulevaisuuden diplomatiaa (Futures for Diplomacy. Integrative Diplomacy in the 21st Century). Alankomaiden ulkopoliittinen instituutti, Clingendael, oli hankkeen arvovaltainen kumppani.

Raportti vahvistaa tutun asian: geopolitiikka ja kansallisvaltio ovat vahvasti hengissä asetelmassa, jossa globaali voimatasapaino on muutoksessa. Raportti teki myös selväksi, että perinteinen diplomatia ei taitavastikaan hoidettuna yksin riitä. On osattava huomioida geopolitiikan perinteiset ja uudet säännöt ja sopeuduttava digitaaliseen toimintaympäristöön. Muutos kohti monimuotoisempaa diplomatiaa kiihtyy.
Raportti nosti esiin neljä muutostekijää:

  1. Diplomatiaa tehdään yhä useammilla näyttämöillä. Yritykset, kansalaisjärjestöt, internetissä jopa yksittäiset kansalaiset, haastavat valtioiden johtoroolin ja luovat uusia politiikan foorumeita. Sosiaalisen median verkosto voi kaataa hallituksen ja internet-virus lamauttaa ydinvoimalan.
  2. Uudet näyttämöt luovat uusia sääntöjä. Valtioiden väliset sopimukset säätelevät vain osaa toimijoista ja toiminnasta. Kysytään miten humanitaarinen oikeus soveltuu kybersotaan ja minkä maan lakien mukaan kansainvälisen yrityksen tulisi toimia?
  3. Ulkoasiainhallinnon on opittava kommunikoimaan uudessa kompleksissa ympäristössä. Verkostodiplomatia ja sosiaalinen media nousevat työvälineiksi. Jokaisella viranomaisen toimella on ulottuvuutensa mediassa ja julkisuusdiplomatia määrittää ulkoasiainhallinnon koko toimintakenttää. Pilakuva paikallislehdessä voi vaarantaa rauhanturvaajat maailman toisella kolkalla.
  4. Raportti painottaa muutosten vaativan diplomaatilta uudenlaisia valmiuksia. Diplomaatin perinteinen portinvartijan rooli laajenee. Emme enää ole vain välittäjiä valtion sisäisen päätöksenteon ja ulkoisen maailman välillä. Olemme osa monimuotoista verkostoa ja toimimme koordinaattoreina ja fasilitaattoreina. Tehtävä on vaativa, sillä asiaosaamisen lisäksi siinä korostuvat kulttuurien tuntemus, luottamus ja suhdetoiminta.

Suomalainen, ammattitaitoinen diplomaatti pärjää hyvin tässä ympäristössä. Korkean luokan osaaminen ja sille rakentuva vahva itsetunto takaavat menestyksen. Menestymisen edellytyksenä on, että meillä on selvä kuva suomalaisesta yhteiskunnasta ja paikastamme lähialueella, Euroopassa ja maailmalla. Asemamaassa hankittu aluetuntemus on välttämätöntä Suomen etujen edistämistyössä.

Yhteiskuntamme perustuu monia muita tuntuvasti suurempaan avoimuuteen. Olemme koko Suomen edustajia ja haluamme valjastaa muilta tulevat resurssit yhteiskäyttöön. Verkottumisen ja kaikkien vaikutuskanavien käyttämisen merkitys korostuu. Yksi osa tätä on hakeutuminen EU:n ja kansainvälisten järjestöjen tehtäviin. Rohkaisen UM:n palveluksessa olevia aktiivisesti etsimään ja hakemaan näitä tehtäviä ja kokemuksen jälkeen rikastuttamaan omaa taloa.

Taloudellisten kysymysten merkitys kansainvälisessä politiikassa kasvaa. Suomen oma talouskehitys, työllisyys ja hyvinvointi ovat vahvasti riippuvaisia kehityksestä maamme rajojen ulkopuolella. Näihin ulkoisiin tekijöihin meidän on kyettävä vaikuttamaan.

Taloudellisia ulkosuhteita, viennin ja investointien edistämistä sekä maakuvatyötä on lähdetty uudistamaan Team Finland-toimintamallin kautta. Team Finland ei ole väliaikainen markkinointihanke. Kyseessä on laaja ja asteittain etenevä työ, jonka tavoitteena on syvällisesti uudistaa näiden alojen toimijoiden yhteisyyttä, selkeyttää työnjakoa ja tehostaa resurssien käyttöä.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa Team Finlandin ensimmäisen vuosittaisen strategian, joka asettaa askelmerkkejä tulevalle vuodelle. Toivon kaikilta aktiivisuutta ja aloitteellisuutta paitsi strategian toteuttamisessa, myös verkoston tulevassa kehitystyössä. Ulkoasiainhallinnolla on TF-verkostossa tärkeä rooli. Edustustojen päälliköt toimivat paikallisten tiimien puheenjohtajina ja ovat viime kädessä vastuussa toiminnan organisoinnista. Helsingissä toimintaa ja edustustoja ohjaavat taloudellisten ulkosuhteiden osasto, viestintä- ja kulttuuriosasto sekä alueosastot. Maakuvatyön ja taloudellisten ulkosuhteiden edistämisen on löydettävä yhteinen toimintamalli jotta voimme tehdä Suomen eteen sen mitä meiltä odotetaan.

Tietoturvallisuus on päivän suuri puheenaihe. Kuva kybervakoilun ja tietoturvariskien laajuudesta alkaa täsmentyä. Julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleinen kehittäminen ja valtionhallinnon tietoturvallisuuden ohjaus kuuluvat valtiovarainministeriölle, mutta jokainen ministeriö vastaa itse omasta tietoturvastaan. On selvää, että ulkoministeriöön kohdistuu erityishuomio. Olemme kiinnostava kohde ei-toivotulle tiedustelutoiminnalle ja meidän on eri toimin parannettava järjestelmiemme turvallisuutta ja käsittelytapojamme ulkopuolelta tulevien loukkausten estämiseksi.

Tietotekniikan aikakaudellakin turvaudumme asiakirjojen kuriirikuljetuksiin jos havaitsemme riskejä. Viime kädessä jokainen meistä itse on tiedonkäsittelyn vahva tai heikko lenkki. On olennaisen tärkeää, että henkilöstömme omaa riittävät taidot ja motivaation suojata ja käsitellä tietoja. On hallittava turvamääräykset ja ymmärrettävä mikä on salaista ja mitä voi viestiä avoimena. Tietoturvakulttuurin parantamisessa päälliköiden ja turvavastaavien tulee näyttää esimerkkiä. Korkeinta turvaluokitusta edellyttävää raporttia ei kirjoiteta kotikoneella. Olkaa tarkkoja ja raportoikaa havaituista tietoturvapoikkeamista heti jotta voimme torjua riskit. Ennakointi ja harjoittelu ovat turvallisuuden ylläpidon tärkein keino. Tietoturvallisuuskoulutus tulee jatkossa olemaan velvoittavaa koko henkilöstölle. Etenemme myös henkilöturvatarkastusta edellyttävien tehtävien määrittelyssä. Lähetetyn henkilöstön vähentyminen edustustoissa lisää turvallisuusriskiä ja edellyttää tarkkuutta arjen turvallisuudessa edustustoissa, tietoturvakoulutusta ja aineiston turvallista käsittelyä.
Hyvät kollegat,

Ulkoministeriötä arvostetaan asiantuntijaorganisaationa ja kuvamme kansalaisten keskuudessa on hyvä. Näyttöjemme ansiosta kuulumme ministeriöeliittiin. Julkisuusdiplomatia ja toistakymmentä vuotta jatkunut maakuntamatkojen perinne on tuonut ulkoministeriön, työntekijämme ja työmme lähelle suomalaisia. Yhä paremmin tiedetään mitä meiltä odotetaan ja mitä me voimme antaa. Kansalaismielipiteen huomioiminen ja ymmärtäminen lisäävät olemassaolomme legitimiteettiä. On merkille pantavaa, että useat ulkoasiainhallintojen modernisointityön aloittaneet EU-maat vasta nyt oivaltavat sen kuinka tärkeätä ulkoministeriön kaltaisen organisaation toiminta ja näkyvyys kotimaan kentällä on. Ei riitä, että ulkoministeriö on näkyvä ulkomailla mutta näkymätön kotona. Kasvatamme kontaktipintaa yhteiskuntaan kun teidät, edustajamme maailmalla velvoitetaan tulevina vuosina esittelemään työtänne myös maakunnissa matkojenne yhteydessä.

Olen viesteissäni henkilöstölle painottanut sitä, että hyvä julkisivu ei riitä ja siteerannut Steve Jobsin isän opetusta pojalleen: aita on maalattava hyvin myös sisäpuolelta. Kunnon puuseppä ei käytä kehnoa materiaalia kaapin takaseinään vaikka kukaan ei sitä näe. Viime vuoden työtyytyväisyysbarometrin hyvät tulokset kertovat siitä, että ulkoministeriön väelle ei riitä maineikas ulkokuori. Haluamme työpaikkamme olevan hyvä myös sisältäpäin. Barometrin vastausprosentti oli korkea 77% ja työmme arvostus, tehtävien haasteellisuus, työilmapiiri, kasvava yhteisöllisyys ja tiedonkulku, kaikki nousivat. UM-360-johtajuusarvion toteutus johtajapolitiikkamme linjausten mukaisesti on merkittävä uudistus ja tulokset myönteisiä. Meillä on vuosien työn tuloksena alati kasvava joukko hyviä, esimerkiksi kelpaavia esimiehiä.

Työhyvinvoinnin puolesta tekemämme työ sai toukokuussa korkeimman ulkopuolisen tunnustuksen kun vastaanotimme työministeri Ihalaisen kädestä valtiosektorin parhaan työhyvinvointia ja työturvallisuutta edistäneen organisaation palkinnon. Työministerin mukaan ulkoasiainhallintoa leimaa myönteinen kierre, yhteisen tekemisen ilo ja työhyvinvoinnin parantuminen. Työtämme kuvattiin kolmella sanalla; määrätietoisuus, johdonmukaisuus ja rohkeus. On tärkeää huomata, että tässä palkittiin koko ulkoasiainhallinto, jota leimaa tehtäväkierto lähes sadassa toimipaikassa maailman eri puolilla. Ministeriömme idearikas työhyvinvointiryhmä , jolle tässä yhteydessä osoitan kiitoksen viestittää kasvavasta kiinnostuksesta henkilöstön tiiviimpään yhteydenpitoon, välittämiseen, mentorointiin ja harrastuksiin.

Sanotaan, että kansallisen edun kolme peruspilaria ovat turvallisuus, hyvinvointi ja arvot. Pilarien tulee vahvistaa toisiaan. Historia opettaa, että maailman monista muutoksista - geopoliittisista, väestöllisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai teknologisista – huolimatta maa, joka laiminlyö diplomaattisen taitonsa eikä valvo etujaan, on häviävä maa. Suomalaisen diplomatian ja edustajiemme perusvoima on aitoudessa ja suoruudessa. Käsitystäni tästä ovat vahvistaneet Helsingistä poistuvien vieraiden maiden lähettiläiden todistukset suomalaisesta virkamieskunnasta. Arvostettuja tavaramerkkejämme ovat tehokkuus, asiallisuus ja luotettavuus.

Euroopan talouskriisi on nostanut maatamme otsikoihin maailmalla. Meitä on kuvattu eurokriisin selviytyjäksi, mutta samalla vastaan hangoittelijaksi, joka asettaa ehtoja ja kieltäytyy auttamasta kriisin uhriksi joutuneita EU-kumppaneita. Epäsolidaarinen ja itsekäs ovat olleet meihin liitettyjä määritteitä. Talouskriisissä vetämämme linja ei ole ollut kaikkien mieleen. Tämä kertoo siitä, että, että solidaarisuudesta ja yhteisvastuun luonteesta vallitsee hyvinkin erilaisia käsityksiä jäsenmaiden kesken. Se, että me korostamme yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamista, kansallista vastuuntuntoa ja vastuunkantoa taloudenpidossa ei ole solidaarisuuden puutetta muita kohtaan. Solidaarisuus unionin kaltaisessa yhteisössä alkaa omien asioiden hyvästä hoidosta, ei hoitovastuun siirtämisestä muille. Teidän tehtävänne on oikaista väärinkäsityksiä. Tosiasioiden kertominen on osa sitä suoruutta, josta suomalaiset tunnetaan, josta meitä viime kädessä arvostetaan ja josta meidän on hyvä pitää kiinni. Euroopan unionissa Suomi on solidaarinen ja ratkaisuhakuinen maa.

Viime vuoden suurlähettiläskokouksen jälkeen olemme saaneet suru-uutiset seuraavista edesmenneistä edustuston päälliköistä: Olli Mennander, Veikko Hietanen, Martti Harju, Aarno Arola, Max Jakobson ja Björn Ekblom. Nousemme muistamaan näiden meille läheisten, pitkäaikaisten ystäviemme ja työtovereittemme muistoa.

Eläkkeelle ovat jääneet suurlähettiläät ja pääkonsulit Esko Hamilo, Heikki Hannikainen, Mikko Jokela, Ritva Jolkkonen, Jorma Julin, Pauli Järvenpää, Jukka Leino, Maija Lähteenmäki, Hannu Mäntyvaara, Markku Niinioja, Jorma Paukku, Olli Perheentupa, Tapio Saarela, Maria Serenius, Iivo Salmi, Heli Sirve, Pekka Säilä ja Kari Veijalainen. Kaikille näille hyville kollegoille haluan ulkoministeriön puolesta esittää lämpimän kiitoksen työstä Suomen parhaaksi.
Hyvät ystävät,

Toukokuun 8. päivänä kokoonnuimme suurlähettiläs Ralph Enckellin syntymän 100-vuotismuistoseminaariin ulkoministeriöön. Juhlistimme Markku Reimaan Enckellistä kirjoittamaa operatiivista elämänkertaa. Enckellin, diplomatian taikurin muisto elää vahvana ja hänen työnsä jälki tuntuu yhä Suomen ulkopolitiikan linjassa.

Ralph Enckell oli ensimmäinen suurlähettiläsesimieheni Pariisissa vuosina 1973-1976. Sain häneltä ainutlaatuisen syväluotauksen kansainväliseen politiikkaan ja diplomatian oppeihin. Vuodelta 1968 säilyneessä puheessaan hän sanoo näin: ”On jotakin hyvin kiehtovaa, hyvin sykähdyttävää toimia Suomen edustajana. Siihen liittyvät monet harmit, pienet ja suuret. Siinä mieltä saattaa monesti karvastella. Puutteita on paljon ja koneisto natisee. Kaikkeen tähän, itse ammattiinkin voidaan suhtautua monella tavalla. Mutta jos siihen todella suhtautuu ehjästi, antaa suomalaisena diplomaattina oleminen rikasta sisältöä elämälle. Siinä kehittyy parhaimmillaan tekemisen ja onnistumisen intohimo. On suurta olla mukana toteuttamassa Suomen suhtautumista ja Suomen yhteyksiä maailmaan, olla vetämässä niitä monia pieniä linjoja, joita Suomen ulkopolitiikan suuret linjat tarvitsevat täydennyksekseen.”

Puhun suurlähettiläskokoukselle tänään kahdeksatta ja viimeistä kertaa ulkoministeriön valtiosihteerinä. Ralph Enckellin sanat siitä kuinka suurta on saada toimia Suomen edustajana maailmalla, ovat läpi vuosien olleet minulle inspiraation lähde ja uskon jokaisen tässä salissa voivan niihin samaistua.

Enckell sanoi, että ”on innostavaa olla piirtämässä muille nähtäväksi Suomen kuvaa ja osoittamassa, että maamme on vakava, kypsynyt, pätevästi toimiva jäsen maailman kansojen suuressa yhteisössä”. Tätä tunnetta eivät hetkittäiset vaikeudet ja takaiskut ole miksikään muuttaneet.

Parhain kiitos hyvät kollegat ja kauttanne kaikki edustustojemme työntekijät yhteisistä vuosista.

 

Tämä dokumentti

Päivitetty 26.8.2013

Takaisin ylös